20. maaliskuuta 2017

Pari sanaa elämästä



Tämä on varmasti henkilökohtaisin teksti, jonka olen koskaan blogiin kirjoittanut. Olen tätä pyöritellyt mielessäni ja miettinyt ajankohtaa useamman kuukauden. En ole blogissa kovin henkilökohtaisia asioita tuonut koskaan esille, mutta nyt on on tilanne jota en voi kiertää.

Ero. Oma elämä on viime vuoden lopulta asti ollut kasa pahvilaatikoita, kyyneliä ja vähän lisää kyyneliä. Päätös erosta syntyi ennen joulua. Mies oli meistä se vahvempi, joka osasi sanoa ääneen ettei tämä toimi. Tein päätöksen kertoa blogin puolella erosta sitten, kun siltä tuntuu. Se tunne on ollut jo jonkin aikaa, mutta sanojen hakeminen ja niiden muotoileminen on ottanut aikansa. Aiheen avaaminen tuntuu avaavan myös kyynelkanavat vaikka oma elämä on ottanut jo askeleita eteenpäin.

Vuoden lopulla päälle viisikymmentä kiloisesta naisesta katosi jonnekin kuusi kiloa. Henkisen uupumuksen seuraksi liittyi fyysinen väsymys ja voimattomuus. Ero oli raskas päätös raskaalle vuodelle. Vietin vuodenvaihteen yksin reissussa. Suomesta lähtiessä päätin selvitä kaikesta ja mennä eteenpäin vaikka kuinka sattuisi. Illalla hotellihuoneen oven sulkeuduttua valuin seinää pitkin lattialle itkien. Lattialle lyyhistyi nainen, joka ei enää noussut ylös. Ja hyvä näin. Tätä ihmistä en ollut enää pitkään aikaan tunnistanut ja tämän asian kohtaaminen on ollut raskaampaa kuin itse ero. En vielä ole itsekään ymmärtänyt mikä muuttui, mutta se muutos on näkynyt ja tuntunut.

Omaan elämääni on astunut alkaneen vuoden aikana monta ihmistä, jotka eivät varmasti itse ymmärrä omaa merkitystään minulle. Suurin osa näistä ihmisistä on upeita naisia, josta jokainen on pitänyt minua pystyssä, kun en ole siihen itse pystynyt. Muutama joutunut tekemään tätä ihan kirjaimellisesti.

Lopuksi muutama sana ihmiselle, jonka kanssa olen jakanut elämän ja arjen viimeiset viisi vuotta. Olen kiitollinen kaikesta. Olen saanut mahdollisuuksia, luoda upean kodin ja ennen kaikkea rakastaa sinua.

TallennaTallenna
TallennaTallenna

14. maaliskuuta 2017

Ensimmäinen kurssiviikonloppu



Viime viikonloppuna pidettiin erittäin iloinen ja energinen restaurointikurssi verstaalla. Kiitos kaikille osallistujille ihanasta viikonlopusta! Huhtikuun kurssille mahtuu vielä yksi mukaan. Ilmoittautua voi osoitteeseen antiikki@restaurointilaurila.fi

TallennaTallenna

9. maaliskuuta 2017

Perinteinen kultaus



Viime syksynä noudin verstaalle kaappikellon, jonka asiakas oli itse upeasti kunnostanut. Kaappikello oli ollut varsin huonossa kunnossa ja siihen oli jouduttu tekemään paljon puutöitä sekä täysin uusi pintakäsittely. Verstaalle tullessa kaappikellosta puuttuivat enää kultaukset, jotka jäivät minun huolekseni. Kellossa oli valtava määrä uudelleen veistettyjä irrallisia koristeita, jotka kultasin ja kiinnitin paikoilleen. Kellotaulun lasin ympärillä olevassa kehyksessä oli vielä jäljellä alkuperäinen, mutta paikoittain irronnut kultaus. Kehykseen tein kiinnityksiä ja lisäyksiä, joilla alkuperäinen kultaus saatiin säilytettyä.

Perinteinen kultaus on varsin hidasta ja tarkkaa puuhaa. Kaappikello pääsi vasta vuodenvaihteessa takaisin kotiin, jossa se näytti upeammalta kuin uskalsin odottaa. Aidolla kullalla tehnyt pinnat heijastavat voimakkaasti valoa lyöntimetalleihin verrattuna.

Olen tehnyt kultauksia jonkin verran ja joka kerta oppinut uutta. Blogin puolelle ajattelin koota yksinkertaiset ja helpot ohjeet perinteiseen kultaukseen. Samalla kertoa myös muutaman oman vinkkini. Luvassa siis kultaa ja kimallusta!

3. maaliskuuta 2017

Lundian laatikosto ja Tikkurilan Taika


Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila

Pääsin suunnittelemaan ja toteuttamaan ystäväni poikien huoneessa olevan Lundian laatikoston muutoksen. Vanha Lundia kaipasi piristystä ja uutta ilmettä poikien huoneessa. Maaliksi valikoitui Tikkurilan Taika Helmiäismaali ja sävyksi raikas Hydra 2021. Helmiäismaali heijastaa kauniisti valoa ja lopputulos oli rauhallisempi kuin osasin odottaa. Taika maaleille on oma värikarttansa, josta löytyy  erittäin kauniita sävyjä hopean- ja kullanhohtoisina.

Laatikosta odottaa vielä verstaalla kotiin pääsyä, mutta kuvien perusteella pojat ovat ainakin innostuneet Lundian uudesta ilmeestä!


Liikkeelle lähdin tämän näköisen laatikoston kanssa. Laatikoston pinta oli likainen ja kolhuinen eli se vaati kevyen puhdistuksen, hionnan sekä paikoittain hieman kittiä ennen maalausta. Usein käytän tämänlaisissa maalauksissa Tikkurilan Otexia varsinaisen maalin alla, mutta Taika tarttui hyvin hiottuun pintaan ja on pysynytkin hyvin kiinni. Välillä pärjää siis vähemmälläkin!

Vesiohenteinen Tikkurilan Taika Helmiäismaali oli mukavan helppo käyttää. Normaalisti verstaalla läträtään voimakkaan hajuisilla liuottimilla ja öljypohjaisilla perinnemaaleilla. Tämä projekti oli mukavaa vaihtelua hengitysteille ja työvälineetkin puhdistuivat nopeasti pelkällä vedellä. Vastaavan projektin pystyy siis hyvin toteuttamaan myös kotona.




Tarkemmat ohjeet toteutukseen löydät tästä.

Mitä pidätte lopputuloksesta? Ja miten onnistui lastenhuoneen stailaus lapsettomalta naiselta?

Kiitos vielä Porvoolaiselle Finformille tuotteiden lainaamisesta kuvauksiin!

TallennaTallenna
TallennaTallennaTallennaTallenna
TallennaTallenna
OLD
© Local Artisan. Design by Fearne.